Jämsän Retki-Veikot

1940 - luku Seuran synty

Jämsän lehdessä 26.10.1949 oli ilmoitus, jossa kaikkia retkeilijöitä, suunnistajia ja asiasta kiinnostuneita kehoitettiin tulemaan runsain joukoin Jämsänkosken urheilulle historiallisesti merkittävään tilaisuuteen.
Maanataina 31.10 1949 klo 19.00 kokoontuikin Ilveslinnaan 24 suunnistushenkistä ihmistä seuran perustavaan kokoukseen, jossa puheenjohtajan toimi insinööri Kalle Parpala. Silloin lausuttiin syntysanat uudelle urheiluseuralle, jämsänkoskelaisten suunnistus- ja retkeilyseuralle.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kalle Parpalan ja jäseniksi johtokuntaan Emil Lehtioksa, Olavi Virtanen, Sirkka Keskinen, Kalle Viljanen, Kaarlo Kemppainen ja Aarne Leppänen. Sekä varajäseniksi Hilkka Tähtinen ja Vilho Tuominen.
Johtokunta valitsi sihteeriksi Sirkka Keskisen ja rahastonhoitajaksi Aarne Leppäsen. Seura päätettiin liittää heti sekä Suomen Suunnistusliiton kautta SVUL:iin sekä Suomen Retkeilyliittoon. Kaikki läsnäolevat liittyivät heti uuteen seuraan.
Nimikysymys puolestaan jätettiin vielä avoimeksi sillä päätettiin järjestää kilpailu nimen antamisesta uudelle seuralle.

Jämsän Lehdessä kutsuttiin kaikki asiasta innostuneet kilpailemaan nimen antamisessa Jämsänkosken uudelle retkeily-ja suunnistusseuralle. Voittajalle luvattiin 700 mk, toiselle 500 mk ja kolmannelle 300 mk, joten tämä innoitti ihmisiä keksimään nimiä ja ehdoituksia tulikin 50 kappaletta.
Kilpailulautakunta valitsi voittajaksi Jämsänkosken Samoilijat nimiehdoituksen, mutta tämä nimi oli jo käytössä, jotenka sitä ei voitu ottaa käyttöön. Kilpailulautakunnan omassa piirissä esiintynyt ehdotus Jämsänkosken Retki-Veikot sai suuresti kannatusta. Tämä saatii lyhentämällä kilpailuun ehdoitettua esitystä Jämsänkosken Retkeily-Veikot.
Toisessa äänestyksessä Retki-Veikot voittikin jo kaikki kilpailiaehdoitukset ja näin ollen se valittiin nimeksi uudelle seuralle.
Muita ehdokkaita olivat mm. Erakot, Jermut, Jaloittelijat, Korvenkiertäjät, Polunpolkijat ja Re-sut.

Nimikilpailussa palkittiin Samoilijoita ehdoittanut Hilkka Tähtinen toisella palkinnolla ja Aino Turakka sijoittui kolmanneksi. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu, koska hyväksytty nimi ei ollut saapuneiden 50 esityksen joukossa. Seuran oma merkkikin oli suunnitteilla mutta hankkiminen jäi toistaisesi, koska tulleita ehdoituksia ei katsottu toteuttamiskelpoisiksi.

 

1950 - luku

Kalle Parpalan jämerissä otteissa läpi vuosikymmenen, kilpailutoiminta viriää.

"Aimo annos leppoisuutta ja tietynlaista romantiikka liittyi suunnistukseen alkuaikoina, kun Jämsänkosken Retki-Veikot perustettiin. Suunnistuskartat olivat tuolloin jonkin verran epätarkkoja ja itse suunnistaja oli sonnustautunut tupakkavaatteisiin. Evästä otettiin yleensä matkaan ja aikaa oli kannon nenässä istuen tuumiskella salaperäisiä rastien kätköpaikkoja. Suunnistusinto oli kyllä nykypäivien veroista ja kilpailuhenki oli hyvä"

Toteaa 50-luvun johtokunnan pitkäaikainen jäsen Olavi Virtanen suunnistusharrastuksen luonteesta. Retkeilyyn panostettiin vielä 50-luvulla ja meininki oli luonnollisesti rentoa. Järjestetyissä tilaisuuksissa oli tarkoitus viettää aikaa yhdessä luonnossa ja ihailla Suomen kauniita maisemia. Omia harjoituksia oidettiin tärkeinä suunnistustaidon kehittäjinä.
50-luvun puolenvälin jälkeen kilpailumatkoja alettiin tehdä enemmän. Suunnistusreissuja tehtiin jo ympäri suomea ja monesti auton nokka suunnattiin kohti Etelä-Suomen kansallisia, jotka olivat jo silloin tasokkaita. Sarjassa saattoi olla useita kymmeniä osallistujia.

Vuonna 1955 Retki-Veikkojen riveihin liityi hiihdon olympiavoittaja Veikko Hakulinen, joka muodosti Erkki Aution ja Viljo Nokelaisen kanssa kovan viestitrion. Vuonna 1958 Erkki Autio valittiin SVUL:n Keski-Suomen piirin parhaaksi suunnistajaksi.

Retki-Veikot järjestivät ensimmäiset kilpailut 7.5.1950 Juoksulahden ja Jämsänkosken välisessä maastossa. Kyseessä oli Keski-Suomen piirin viestisuunnistus mestaruuskilpailut. Kilpailukeskuksena toimi Saarijärven maja.

Seuran ensimmäisen piirinmestaruuden saavutti Raimo Holttinen vuonna 1950 M17 sarjassa. SM-mitalleja seuramme suunnistajat eivät vielä saavuttaneet.

Ensimmäisen vuosikymmenen Retki-Veikkojen puheenjohtajana toimi Dipl.Ins Kalle Parpala samoin varapuheenjohtajan halki vuosikymmenen toimi Emil Lehtioksa ja sihteereinä toimivat Sirkka Keskinen, Pirkko Bruun ja Erkki Autio. Olavi Virtasen uuttera toiminta johtokunnassa ulottui läpi vuosikymmenen.

Tuon ajan suunnistusmatkana saattoi olla 2 peninkulmaa eli noin 20 km ja hivennen epätarkan kartan kanssa voittajankin aika saattoi painua yli neljän tunnin. Eikä rastimääritteetkään olleet aivan nykysenkaltaisia, vai miltä kuulostaa ?

1. Lähellä toinenkin pieni niitty, kartassa suona.
2. Suo, kasvaa metsää.
3. Lähistöllä raivauksia.
4. -
5. Tien vieressä, viitoitettu reitti ruokailuun.
6. Hyvin pieni metsäinen kallio, oltava tarkkana.
7. Mäki
8. Kalliot, vähän epämääräisen muotoisia.
9. Hyvin pieni metsäinen kallio, käytä kiintopisteitä apunasi.
10. Pelto osittain metsittynyt.

1960 - luku viestisuunnistuksen vuosikymmen, yhdistyminen, RE-VE leimasin

Tahdin kiihtyessä kehityksen kaikilla alueilla, kiihtyi se myös suunnistusharrastuksen parissa. Puheenjohtaja Niilo Häkkisen johdolla Retki-Veikosta kehittyi valtakunnalisesti tunnettu suunnistusseura. Vuonna 1965 Retki-Veikot oli jo maan viidenneksi paras seura SM-mitallien perusteella. Viestimenestykset olivat huippuluokkaa. JRV jyräsi tantereella useasti monen joukkueen voimin kahmien voittopokaaleita palkintokaappiinsa. Vuonna 1965 tapahtui JRV:n historiassa merkittävä käänne. Seuran rivit vahvistuivat tuntuvasti, kun Jämsän Kisailijat yhdistyivät Jämsänkosken Retkiveikkoihin. Näin alkoi menestyksen aikakausi jokilaakson suunnistuksessa. Seuran nimenä säilyi Jämsänkosken Retki-Veikot. Seuran jäsenmäärä kasvoi tasaisesti halki vuosikymmenen.

Seurassa järjestettiin aktiivista varainhankintaa harjoittamalla tuolle ajalle tyypillisiä talkootapahtumia. Järjestettiin kilpailuja, istuitettiin männyntaimia ja käytiin leimasin kauppaa.

Vuonna 1968 seura järjesti Ehunsalmella yhteistyössä Mäntän Eräpirkkojen kanssa kaksipäiväiset viikonloppu suunnistukset, jossa esiteltiin teknisenä uutuutena Ruotsalaisen esikuvan mukaista lävistysperiaatteella toimivaa rastileimasinta. RE-VE leimasin korvasi kynät rastileimaisimina ja tarjosi seuralle muuutamaksi vuodeksi pienehkön, mutta varman vuotuisen tulonlähteen. Myytiimpä niitä jopa Englantiin ja Sveitsiin.

Jos JRV oli vuosikymmenellä Keski-Suomen piirissä ahkerin kilpailuihin osallistuja, niin se oli sitä myös kilpailujen järjestäjänä. Esimerkiksi vuonna 1968 seura järjesti 25 kilpailua, joihin osallistui yhteensä 1056 osaanottajaa.

Vuoden 1965 jälkeen Retki-Veikot nousivat piirin parhaaksi luokittelupisteiden mukaan ja valtakunnalisestikkin viiden parhaan joukkoon. Parhaaksi saavutukseksi nousi mainittuna vuonna ylivoimaisesti Keski-Suomen kansallisen suunnistusviestin voitto.
Mutta myös yksilöpuolella Retki-Veikot haalivat menestystä esim:

- Veikko Hakulinen SM-pronssia 1965
- Erkki Autio 2*SM-hopea (yö ja päivä) 1969
- Sirkka Vainio ent. Keskinen SM-hopea 1963 ja SM- kulta 1965

Kilpasuunnistuksen ohessa seurassa panostettiin voimakkaasti myös kuntosuunnistukseen. Lisäksi järjestettiin erilaisia suunnistuskursseja ja tapahtumia, missä oli mahdollisuus kokeilla vaikkapa mopo-suunnistusta.

1970 - luku Suomen paras, Jukola

Retki-Veikot nousivat 70-luvulla aivan valtakunnalliseen kärkeen kukistaen monta suurkaupungin huippuseuraa. JRV valloitti ykköspaikan Suomessa vuosina 1971 ja 1972. Tehokas valmennus- ja koulutustoiminta takasi vuosi toisensa jälkeen arvokkaita suorituksia valtakunnalisella tasolla.

Vuosikymmen oli seuralle myös suurkilpailujen järjestämisen aikaa. Vuonna 1978 seura järjesti useiden pienempien kilpailujen lisäksi Suomen suurimman urheilutapahtuman - Jukolan Viestin ja vuotta myöhemmin JRV toimi MM-tarkkailujen isäntänä.

70-luvulla saivat Retki-Veikot keskuuteensa todellisen puuhamiehen ja aktiivisuunnistajan, kun Eino Enqvist perheineen muutti Viitasaarelta Jämsään. Eino Enqvist toimi seuran puheenjohtajana ja vuoden 1978 Jukolan viestin pääsihteerinä. Perhe Enqvist oli tuttu näky myös palkintopallilla. Sirkka ja Tuija Enqvist, sekä Paula Hokka ent. Närhi muodostivat kovan viestiporukan 70-luvulla.

1978 Retki-Veikot toteuttivat yhteistyössä Mäntän Eräpirkkojen sekä Kuoreveden Kärjen kanssa Jukolan Viestin Kuoreveden Hallissa. Jukola oli samalla myös Jukolan viestin 30 vuotis juhlakilpailu. Osaanottajien määrä viestissä kohosi yli 4000 ja lehdistöltä oli loppua laatusanat kehuessaan hyvin sujuneita kilpailuja. Jukolan viestin yhteydessä järjestettiin myös historian ensimmäinen Venlojen viesti.

70-luvulla alettiin järjestemään lapsille suunnistuskursseja.

Vuosikymmenen SM-mitallisaalis:

- Erkki Autio 12 mitallia
- Sole Nieminen 7 mitallia
- Pirkko Lindqvist, Viljo Nokelainen ja Erjä Päivinen 5 mitallia.

Lisäksi Kimmo Rauhamäki esiintyi viisi kertaa maajoukkueessa.

1980 - luku Rakennemuutosten aikaa, nimi vaihtuu.

Ympäristö muuttui ja niin muuttui Retki-Veikotkin. Kotipaikaksi vaihtui Jämsä ja seuran uudeksi nimeksi tuli Jämsän Retki-Veikot. Lapsille suunnattu oravapolkutoiminta käynnistyi. Kilpailumenestys ei ollut 70-luvun luokka, piirin mestaruuksia kyllä saavutettiin. Jo seuran alkuajoista asti vahvana kehittämisen alueena ollut kartoitus toiminta tehostui voimakkasti.

Myös johtokunnan rakenne muuttui, kovasti uurastaneet vanhat jäsenet Eino Enqvist, Sulo Peltonen, Kalevi Paajanen ja Tapani Bister luopuivat tehtävistään ja tilalle astuivat Jouko Jääskeläinen, Jukka Laurikka, Pauli Hantula, Matti Ilves ja Ahti Ahtola. Hannu Pienmäki toimi 80-luvun pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Seurahengelle asetettiin vuosikymmenellä suuri painoarvo ja tavoitteita savutettiinkin. Jäsenille järjestettiin aikaisempaa enemmän tilaisuuksia, leirejä, kilpailumatkoja ja yhteisiä harjoituksia.
Oman osuutensa yhteishengen luomisessa oli myös iltarasteilla, joittenka kävijämäärät ovat kohonneet tasaisesti ja kohoaa edelleen.

 

 

 1990 - luku Monipuolista toimintaa, FIN 5, kohti parempaa tulevaisuutta.

Seura järjesti heti 90-luvun alussa normaalimatkojen SM-kilpailun ja seuraavaksi edessä oli nuorten MM-kilpailujen ja FIN 5 rastiviikon järjestelyt '92 muiden Keski-Suomalaisten seurojen kanssa.

90-luvun vaihteessa seuran peräsimeen tarttui uudet henkilöt. Lähes koko johtokunta uudistui.

Nuorten valmennustoiminta sai myös uutta ilmettä 90-luvun lopussa ja sen seurauksena on tänä päivänä nähtävissä useita huippuja naistenpääsarjassa. Reijo Hokka kehitti uudenmallisen oravapolkukoulun - rastiopiston jonka mallia on käynyt katsomassa jopa suunnistusliiton edustajat.

Venlatiimi perustettiin ja sen voittokulku on vasta alkamassa. 

Tämä historiikki on tiivistelmä Kirsi Salosen Keväällä 2000 tekemästä liikunnanohjaajan opinnäytetyöstä. Seuran historiikkiä on mahdollisuus ostaa ja sen hinta on 20 €. Jos olet halukas ostamaan teoksen, niin ota yhteyttä johonkin Retki-Veikkojen jäseneen.