1950 - luku

Kalle Parpalan jämerissä otteissa läpi vuosikymmenen, kilpailutoiminta viriää.

"Aimo annos leppoisuutta ja tietynlaista romantiikka liittyi suunnistukseen alkuaikoina,

kun Jämsänkosken Retki-Veikot perustettiin. Suunnistuskartat olivat tuolloin jonkin verran epätarkkoja ja itse suunnistaja oli sonnustautunut tupakkavaatteisiin. Evästä otettiin yleensä matkaan ja aikaa oli kannon nenässä istuen tuumiskella salaperäisiä rastien kätköpaikkoja. Suunnistusinto oli kyllä nykypäivien veroista ja kilpailuhenki oli hyvä". Toteaa 50-luvun johtokunnan pitkäaikainen jäsen Olavi Virtanen suunnistusharrastuksen luonteesta. Retkeilyyn panostettiin vielä 50-luvulla ja meininki oli luonnollisesti rentoa. Järjestetyissä tilaisuuksissa oli tarkoitus viettää aikaa yhdessä luonnossa ja ihailla Suomen kauniita maisemia. Omia harjoituksia oidettiin tärkeinä suunnistustaidon kehittäjinä.

50-luvun puolenvälin jälkeen kilpailumatkoja alettiin tehdä enemmän. Suunnistusreissuja tehtiin jo ympäri suomea ja monesti auton nokka suunnattiin kohti Etelä-Suomen kansallisia, jotka olivat jo silloin tasokkaita. Sarjassa saattoi olla useita kymmeniä osallistujia.

 

Vuonna 1955 Retki-Veikkojen riveihin liityi hiihdon olympiavoittaja Veikko Hakulinen, joka muodosti Erkki Aution ja Viljo Nokelaisen kanssa kovan viestitrion. Vuonna 1958 Erkki Autio valittiin SVUL:n Keski-Suomen piirin parhaaksi suunnistajaksi.

Retki-Veikot järjestivät ensimmäiset kilpailut 7.5.1950 Juoksulahden ja Jämsänkosken välisessä maastossa. Kyseessä oli Keski-Suomen piirin viestisuunnistus mestaruuskilpailut. Kilpailukeskuksena toimi Saarijärven maja.

Seuran ensimmäisen piirinmestaruuden saavutti Raimo Holttinen vuonna 1950 M17 sarjassa. SM-mitalleja seuramme suunnistajat eivät vielä saavuttaneet.

​

Ensimmäisen vuosikymmenen Retki-Veikkojen puheenjohtajana toimi Dipl.Ins Kalle Parpala samoin varapuheenjohtajan halki vuosikymmenen toimi Emil Lehtioksa ja sihteereinä toimivat Sirkka Keskinen, Pirkko Bruun ja Erkki Autio. Olavi Virtasen uuttera toiminta johtokunnassa ulottui läpi vuosikymmenen.

Tuon ajan suunnistusmatkana saattoi olla 2 peninkulmaa eli noin 20 km ja hivennen epätarkan kartan kanssa voittajankin aika saattoi painua yli neljän tunnin. Eikä rastimääritteetkään olleet aivan nykysenkaltaisia, vai miltä kuulostaa ?

 

1. Lähellä toinenkin pieni niitty, kartassa suona.
2. Suo, kasvaa metsää.
3. Lähistöllä raivauksia.
4. -
5. Tien vieressä, viitoitettu reitti ruokailuun.
6. Hyvin pieni metsäinen kallio, oltava tarkkana.
7. Mäki
8. Kalliot, vähän epämääräisen muotoisia.
9. Hyvin pieni metsäinen kallio, käytä kiintopisteitä apunasi.
10. Pelto osittain metsittynyt.

 

1960 - luku viestisuunnistuksen vuosikymmen, yhdistyminen, RE-VE leimasin

Tahdin kiihtyessä kehityksen kaikilla alueilla, kiihtyi se myös suunnistusharrastuksen parissa. Puheenjohtaja Niilo Häkkisen johdolla Retki-Veikosta kehittyi valtakunnalisesti tunnettu suunnistusseura. Vuonna 1965 Retki-Veikot oli jo maan viidenneksi paras seura SM-mitallien perusteella. Viestimenestykset olivat huippuluokkaa. JRV jyräsi tantereella useasti monen joukkueen voimin kahmien voittopokaaleita palkintokaappiinsa. Vuonna 1965 tapahtui JRV:n historiassa merkittävä käänne. Seuran rivit vahvistuivat tuntuvasti, kun Jämsän Kisailijat yhdistyivät Jämsänkosken Retkiveikkoihin. Näin alkoi menestyksen aikakausi jokilaakson suunnistuksessa. Seuran nimenä säilyi Jämsänkosken Retki-Veikot. Seuran jäsenmäärä kasvoi tasaisesti halki vuosikymmenen. Kilpasuunnistuksen ohessa seurassa panostettiin voimakkaasti myös kuntosuunnistukseen. Lisäksi järjestettiin erilaisia suunnistuskursseja ja tapahtumia, missä oli mahdollisuus kokeilla vaikkapa mopo-suunnistusta.

 

1970 - luku Suomen paras, Jukola

Retki-Veikot nousivat 70-luvulla aivan valtakunnalliseen kärkeen kukistaen monta suurkaupungin huippuseuraa. JRV valloitti ykköspaikan Suomessa vuosina 1971 ja 1972. Tehokas valmennus- ja koulutustoiminta takasi vuosi toisensa jälkeen arvokkaita suorituksia valtakunnalisella tasolla.

 

1980 - luku Rakennemuutosten aikaa, nimi vaihtuu.

Ympäristö muuttui ja niin muuttui Retki-Veikotkin. Kotipaikaksi vaihtui Jämsä ja seuran uudeksi nimeksi tuli Jämsän Retki-Veikot. Lapsille suunnattu oravapolkutoiminta käynnistyi. Kilpailumenestys ei ollut 70-luvun luokka, piirin mestaruuksia kyllä saavutettiin. Jo seuran alkuajoista asti vahvana kehittämisen alueena ollut kartoitus toiminta tehostui voimakkasti.

 

1990 - luku Monipuolista toimintaa, FIN 5, kohti parempaa tulevaisuutta.

Seura järjesti heti 90-luvun alussa normaalimatkojen SM-kilpailun ja seuraavaksi edessä oli nuorten MM-kilpailujen ja FIN 5 rastiviikon järjestelyt '92 muiden Keski-Suomalaisten seurojen kanssa.

 

Tämä historiikki on tiivistelmä Kirsi Salosen Keväällä 2000 tekemästä liikunnanohjaajan opinnäytetyöstä. Seuran historiikkiä on mahdollisuus ostaa ja sen hinta on 20 €. Jos olet halukas ostamaan teoksen, niin ota yhteyttä johonkin Retki-Veikkojen jäseneen.

 

​